Koulutukseen on investoitava

Tänään, 24. tammikuuta vietetään ensimmäistä kertaa YK:n kansainvälistä koulutuksen päivää. Päivän tarkoituksena on muistuttaa siitä, että maksuton peruskoulutus on ihmisoikeus sekä siitä, kuinka tärkeää laadukas koulutus on kaikilla tasoilla varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen. Koulutus on äärimmäisen tärkeää yhteiskunnan tasa-arvon, vakauden ja kehittymisen kannalta. Suuri osa yhteiskunnan sosiaalisesta liikkuvuudesta juontuu nimenomaan siitä, että jokaisen on taustastaan riippumatta mahdollista opiskella korkeakoulututkinto. Koulutus on myös tärkeä osa kansainvälistä kilpailukykyä. Jos Suomea pidetään maana, jossa on korkeasti koulutettu väestö sekä laadukas infrastruktuuri, Suomi on houkutteleva sijoituskohde kansainvälisille yrityksille.

Suomi on perinteisesti menestynyt hyvin PISA -tutkimuksissa, ja olemme kansainvälisesti tunnettuja korkeasta koulutustasostamme. Viime aikoina tästä maineesta on kuitenkin tullut kiistanalainen PISA-tulosten laskiessa. On myös ikävä tosiasia, että tytöt suoriutuvat kaikissa mitattavissa aineissa poikia huomattavasti paremmin - Suomi on ainoa maa, jossa tytöt pärjäävät poikia paremmin myös luonnontieteissä. Lisäksi lukutaito on huonontunut, ja se on erityisen huono nuorten poikien keskuudessa.

On selvää, että teemme jotain väärin. Laskusuhdanteen ja viime hallituskauden aikana koulujen ja yliopistojen rahoitusta on leikattu paljon. Tämä on johtanut lähiopetuksen vähenemiseen, ryhmäkokojen kasvuun sekä erityisopettajien määrän ja tutkimuksen määrään vähenemiseen. Tämä on todellakin väärä suunta. Jotta koulutus olisi pitkäaikainen kasvun lähde, siihen on investoitava. Investointien on oltava miljardiluokkaa.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on ilmaissut huolensa koulutuksen laadusta, ja peräänkuuluttaa investointeja, jotka kattaisivat tehdyt leikkaukset. Investointeja pitäisi kohdentaa erityisesti ammattikouluille ja yliopistoille, jotta lähiopetuksen määrää voitaisiin lisätä. Yläasteen ja ammattikoulun sekä lukion ja yliopiston välillä olevissa nivelvaiheissa tarvitaan runsaasti opastusta, jotta vältetään syrjäytyminen ja opintojen keskeyttäminen, jotka maksavat valtiolle vuosittain miljoonia.

Koulutukseen tehtävät investoinnit on nähtävä kokonaisuutena, jonka päämääränä pitkällä aikavälillä on parantaa osaamistasoa ja lukutaitoa. On pidettävä huolta siitä, että erityisesti poikia tuetaan oppimisessa ja lukemisessa. Erityyppiset digitaaliset mediat ovat tärkeitä opetuksessa, sillä ne kehittävät luovuutta ja helpottavat oppimista nuorten osalta, jolla on erilaisia oppimistyylejä. On kuitenkin tärkeää, että nuoret kykenevät lukemaan pitkiä tekstejä ja ymmärtämään tekstien asiayhteyden, pelkästään lyhyiden tekstinpätkien lukeminen ei riitä. Digitaaliset välineet eivät myöskään voi korvata opettajaa.

Suomalainen koulutus on vielä pelastettavissa. Turvallisen tulevaisuuden takaamiseksi meidän on investoitava koulutukseen.

Rebecca Åkers, kauppatieteen maisteriopiskelija, eduskuntavaaliehdokas (SDP)